-siihen on lupa.
Suomalainen tuntee vahvasti ja aidosti. Ja tuntee usein melankoliaa. Tietynlaista epämääräistä selittämätöntä alakuloisuutta ja ikävää. Kuten minä nyt. Saa tunteakin. Se on vahva, jopa kaunis tunne sekin. Sitä saa ruokkia.
Ihan ensin ruokahalun nostattajaksi kylmiä harmaita pilviä ja raekuuroja.
Kuunnellaanpa sitten siihen alkupalaksi Finlandiaa, ja kovalla.
Ja tietenkin kynttilöiden palaessa. Juomana tyhjyyden tunne.
Serkkukin lähti takaisin Suomeen ja lapsillakin on huolensa.
Pääruokana yleinen usein jäytävä selittämätön ikävä. Minne ja mitä?Ei tietoa.
Mitä ottaisin jälkiruoaksi? Jotain jääkylmää?
Jätänkin väliin ja painun peiton alle nokkaunille.
Oikein nautin tästä tunteesta. Ihanaa kun kotona on kuitenkin lämmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti